Keinot palautumiseen löytyvät läheltä

DIDIVE-hankkeen aikana on omaa aktiivisuutta, kuormittumista ja palautumista voinut todentaa erilaisilla digitaalisilla mittausvälineillä tai sovelluksilla mm. Firstbeat, Fibion, Moodmetric, Emfit, ja HeiaHeia. Mittausten tuloksia on tarkasteltu huolella ja pohdittu, mitä johtopäätöksiä tuloksista voi tehdä ja mihin arkitoiminnan muutokseen saatu informaatio kannustaa.

Maaliskuulla kokoonnuttiin hankkeen puitteissa alueellisiin pienryhmiin vielä yhdessä pohtimaan työstä palautumista. Satakunnan ammattikorkeakoulun työryhmän toimesta viriteltiin alueelliset ryhmät keskustelemaan. Videotallenne virittelystä on edelleen kuunneltavissa DIDIVE -hankkeen FB-sivuilla. Pienryhmissä keskusteltiin siitä, mistä ylikuormitus syntyy, miten sen tunnistaa ja miten osallistujat toimivat voimavarojen palauttamiseksi. Keskusteluissa jaettiin hyviksi koettuja käytäntöjä alueellisissa ryhmissä. Tämän blogikirjoituksen olen koostanut pienryhmien pohdintojen pohjalta.

 

Kun normityöt jäävät tekemättä, tulee ikäviä töitä ja pitkiä työputkia   

Työssä syntyy kuormitusta sekä ulkoisista että sisäisistä paineista. Ulkoisia paineita syntyy mm. määritetyistä aikarajoista ja moninaisista työtä ohjaavista säädöksistä. Sisäiset paineet syntyvät itse määritetyistä tavoitteista ja omalle tekemisille asetetuista vaatimuksista.

Pienryhmissä tunnistettiin tunneperäistä ja suoritusperäistä stressiä sekä fyysisen ponnistelun aiheuttamaan kuormittumista. Osallistujien mukaan kiireen tunne syntyy siitä, kun töitä on paljon ja työsuunnitelmiin tulee ennakoimattomia tehtäviä ja ns. normityöt jäävät tekemättä. Tekemättömät työt painavat mieltä. Ylikuormitus seuraa pitkää työputkea joka jatkuu pitkään ilman vapaata ja saman aikaan arkiaskareissa ilmenee haastavia tilanteita tai ikäviä töitä. Mieltä kuormittaa työssä myös riittämättömyyden kokemus ja hallinnan tunteen puuttuminen. Pitkät päivät jalkojen päällä ja kausiluonteisiin askareisiin (esim. eläinsuojien pesut) liittyvät fyysisesti raskaat tehtävät aiheuttavat väsymistä. Paineita syntyy myös siitä, kun on innostuva luonne ja häärää ”jokapaikan höylänä” monessa tehtävässä yhtä aikaa. Kolikolla on myös kääntöpuoli, pieni paine auttaa priorisoimaan tehtäviä ja tekemään työt tehokkaasti.

Kun tarkastelee kuvattuja kuormittumisen syitä, ajatukset tiivistyvät sanaan työsuunnitelma. Työsuunnitelmassa pitäisi olla hieman ”pelivaraa” niille tehtäville, joita emme osaa ennakoida. Päivittäisiä taukojakin suunnitelma tulisi sisältää. Pitkiä työputkia ei katkaise kukaan muu kuin työntekijä itse. Ja jos on kova innostumaan, voisi suunnitelmassa pysymistä opetella pienin askelin.

 

Pinna kiristyy, uni on katkonaista ja keho oireillee

Osallistujien tunnistamat kuormituksen merkit ovat yhteneviä stressiin liittyvän tutkimustiedon kanssa. Reaktiot stressiin ovat yksilöllisiä, kuten myös kuormituksen sietokin. Tunnistaminen on tärkeää, koska pitkään jatkuva tai usein toistuva ylikuormitustila johtaa terveysongelmiin.

Kaikissa ryhmissä tunnistettiin kuormituksen vaikutus mielialaan. Kun pinna kiristyy, se johtaa huonotuulisuuteen. Ärsytyskynnyksen madaltuessa tulee äksyiltyä muille ja olo tuntuu levottomalta. Osa tunnistaa taas vetäytyvänsä ”omaan kuplaansa”, jolloin ei huvita puhua muille, eikä ottaa vastaa ympärillä tapahtuvaa. Ei jaksa innostua mistään. Stressaantuneena ajattelukin hidastuu ja luovuus katoaa. ”Elää ikään kuin säästöliekillä”.

Kuormittumisen huono vaikutus uneen oli helposti tunnistettavissa. Huolet herättävät aamuyöllä ja unenlaatu heikkenee. Heräily ja valvominen lisäävät väsymystä entisestään. Muistikin voi ”pätkiä”.

Väsyneenä joku sortuu lohtusyömiseen ja joltain menee ruokahalu kokonaan. Kiire kiristää hartiaseudun lihaksistoa, aiheuttaa päänsärkyä ja rytmihäiriöitä. Myös vatsa voi reagoida ylikuormitukseen.

 

Mielekästä tekemistä, avun pyytämistä ja riittävästi yöunta 

Keinot ylikuormituksen katkaisuun löytyvät onneksi läheltä eivätkä vaadi mitään ylivoimaisia ponnistuksia. Ylikuormitusta saa purettua monella tavalla, kunhan tekeminen on itselle mielekästä. Hankkeen toimijoista osa lähtee vapaa hetkenään luontoon ja osa suuntaa päiväksi kaupunkiin. Ex tempore kahvihetki ja ajatusten tuuletus ystävien kanssa tekee hyvää. Mielekkäät harrastukset kädentaitojen, liikunnan tai läsnäoloharjoitusten (jooga, mindfulness) parissa toimivat palauttavasti. Riittävän yöunen määrän ja laadun varmistamisen merkitystä tuotiin esiin kaikissa ryhmissä. Työssä täytyy muistaa jättää väljyyttä päivän suunnitelmiin. Myös apua voi pyytää ja töitä opetella delegoimaan.

 

Runoilija Elina Salmisen ajatuksin, toivon kaikille palauttavia hetkiä kiireisen kesän keskelle.

 

”tänään en enää

murehdi mistään

 

en ole mitään mieltä

enkä ota kantaa

 

en koita olla oikeassa

enkä aio selvittää

ensimmäistäkään sotkua

 

hetken päästä

vain hengittelen

ja sitten painaudun

huokaisten

pehmoiseen petiin ”  

 

Merja Koivuniemi, KM, ft, DIDIVE-hankkeessa työhyvinvoinnin asiantuntija.

Työskentelen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa, kuntoutuksen ohjaaja koulutuksen lehtorina ja opetussuunnitelma vastaavana. Työhyvinvointiosaamista olen kartuttanut ennen opetustehtäviä Kelan työikäisten kuntoutuskurssityössä ja yrityssektorilla työelämän kehittämisen tehtävissä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s